Kuudes helmikuuta klo 12 on juhlava seppeleenlasku Tornion taistelun muistomerkillä vanhan rautatieaseman vieressä.
Kuudes helmikuuta klo 12 oli juhlava seppeleenlasku Tornion taistelun muistomerkillä vanhan rautatieaseman vieressä.

6.02.2018 | 20:25 | 0

Sata vuotta Tornion taistelusta

 

Teksti lehdessä 17.1.2018

 

Mika Kulju
Kirjailija

 

 

Kuudes helmikuuta klo 12 on juhlava seppeleenlasku Tornion taistelun muistomerkillä vanhan rautatieaseman vieressä. Tuolloin tulee kuluneeksi tasan sata vuotta tapahtumista, jotka ovat itsenäisen Suomen varhaisinta historiaa.

Vuonna 1917 Torniossa oli suuri venäläinen kasarmi, jossa juhlittiin maaliskuussa tsaarinvallan päättänyttä vallankumousta useita päiviä. Tuolloin nopeasti paheneva nälkäongelma alkoi muistuttaa jo 1860-luvun nälkävuosia, ja kurittomat venäläiset sotilaat vain lisäsivät epävakautta kaupungissa. Muun muassa humalainen venäläissotilas kunnostautui riehuen ja ammuskellen ympäri kaupunkia. Tapahtumat enteilivät Leninin masinoimaa lokakuun vallankumousta.

 

 

Marraskuussa Suomen työväestö aloitti suurlakon, ja Tornio käytännössä pysähtyi sairaalaa ja muutamaa muuta paikkaa lukuun ottamatta. Paikallinen työväenneuvosto ja venäläiset sotilaat aloittivat lakon alkaessa yhteistyön, jota kesti aina tammikuuhun asti. Tornion työväenjärjestyskaarti ja venäläiset sopivat, että ne nousevat taisteluun kaiken maailman sorretun köyhälistön puolesta. Samoihin aikoihin perustettiin myös Tornion vallankumouskomitea.

 

 

Joulukuun kuudentena eduskunnan hyväksymä itsenäisyysjulistus ei suurempia hurraahuutoja kaupungissa aiheuttanut, koska asukkaat uskoivat sen olevan tilapäinen. Nälkäongelma jatkui ja passintarkastus siirtyi työväenneuvostolta tammikuun alussa venäläisille sotilaille. Yhteistyö osoitti kuitenkin rakoilemisen merkkejä. Asiaan ei vaikuttanut yhtään se, että kansankomissaarien neuvosto oli tunnustanut Leninin johdolla itsenäisen Suomen.

 

 

Tammikuussa ärsyyntyneet tullimiehet ilmoittivat venäläisille, etteivät vieraan vallan sotilaat enää saa tarkastaa itsenäisen maan rajalla passeja. Raatihuoneelle 20. tammikuuta kokoontunut hurmoshenkinen kansalaiskokous vaati yksimielisesti, että venäläiset on poistettava välittömästi Torniosta. Tästä seurasi seuraavana yönä suomalaisten ja venäläisten osittain humalainen ja ammuskeluun johtanut välienselvittely.

 

 

Kaupungissa oli sisällissodan alkaessa 29. tammikuuta kolme ryhmittymää eli noin 550 venäläistä sotilasta, työväki ja 15. tammikuuta järjestäytynyt kaupungin suojeluskunta. Vuoden 1918 tapahtumat eivät kuitenkaan koetelleet nykyisen Tornion aluetta kovin kovalla kouralla, vaikka kaupungin rautatieasemalla nähtiinkin koko sodan verisin taistelu Lapissa.

 

 

Valkoiset kävivät 6. helmikuuta asemalla olleiden venäläisten sotilaiden kimppuun ja löivät vihollisen. Venäläisistä otetun voiton hintana oli yhdeksän kaatunutta suomalaista. Tällä perusteella sisällissota oli Torniossa vapaussotaa, sillä punaiset eivät taisteluihin osallistuneet.