Tapani Myllyneva tietää, että oikeanlainen suunnittelu rakennus- ja purkutyömailla vähentää jätettä.

13.02.2019 | 06:50 | 0

Kohti kierrätysyhteiskuntaa

 

Juttu ja kuvat Maaret Mattila

 

 

Tornio

Kierrättäminen on ympäristönsuojelua parhaimmillaan, mutta jätteen alkulähteillä on usein huomattu lajittelun tuovan ongelmia, koska lajittelu vaatii tilaa niin rakennustyömailla kuin kotonakin. Luonnonvaroja säästyy, kun arvokkaita raaka-aineita voidaan kierrättää jatkokäyttöön. Kiertotaloutta hyödynnetään paljon jo rakennusalalla, mutta lisämahdollisuuksia on käyttämättä runsaasti.

 

 

Rakennusyrittäjä Tapani Myllyneva, Rakennusliike T. Myllyneva Oy:stä, linjaa omalta alaltaan tilannetta, että jos tilataan oikea määrä materiaalia, niin jätettä ei muodostu.

-Samoin materiaalien hyötykäyttö on tärkeää, jos jää ylimääräistä, se käytetään seuraavassa kohteessa, myydään eteenpäin tai annetaan. Esimerkkinä voisi mainita purkutyömaiden ikkunat, joita käytetään muun muassa kasvilavarakenteissa.

 

 

Myllyneva pitää kierrättämisen ongelmana juuri tilanpuutetta lajittelutilanteissa.

-Hyvällä jätesuunnittelulla päästään kuitenkin tuloksiin. Suunnitellaan mihin kuljetetaan, ja kuka kuljettaa sekä tietysti asiantunteva työvoima.

Toimintatavoissa tulisi Myllynevan mukaan päästä yhtenäiseen suunnitelmaan.

-Usein työmailla aliurakoitsijat vaihtuvat ja heillä voi olla erilainen näkemys toimimisesta.

 

 

Ammattitaitoiset työntekijät ja työmenetelmien osaaminen vähentävät myös materiaalihukkaa.

Myllyneva osallistui Torniossa järjestettyyn kiertotaloustapahtumaan, jonka järjestivät Tornion rakennusmestarit ja insinöörit. Tapahtuma oli samalla koulutustilaisuus, jonka yhtenä puhujana oli INFRA ry:n ympäristöpäällikkö Juha Laurila. Laurilan työsarkana on olla maa- ja vesirakentamisen edunvalvojana. Hän toi esille, kuinka suomalaisessa kiertotaloudessa on edelleen hyödyntämättömiä voimavaroja.

-Suomessa on vielä potentiaalia kehittää kiertotaloutta. Hyödyntämättömiä voimavaroja on runsaasti. Maassamme on luotu kuva hyvästä tilanteesta, muun muassa päästöt vain kasvavat suhteutettuna muuhun Eurooppaan. Muun muassa betonijätteelle on parempaakin käyttöä kuin viedä metsään ja haudata monttuun.

 

 

Infra ry:n mukaan rakennusten ja purkutyömaiden suuret rakennusjätemäärät ovat erinomaista infrarakentamisen raaka-ainetta.  Muun muassa betonimurskeella on hyvät lujitusominaisuudet. Tien, kadun tai kentän pohjarakenteissa sitä tarvitaan vain puolet siitä määrästä, mitä luonnonkiviainesta tarvittaisiin. Murskeella voi korvata sora- ja kalliomurskeita jakavissa ja kantavissa kerroksissa, täyttötöissä ja putkijohtokaivantojen täytteenä. Se käy myös uuden betonin raaka-aineeksi. Suomessa purkubetonista kierrätetään 70 – 80 prosenttia.

 

 

Myös pahvi- ja paperi ovat kierrättämisen arvoista materiaalia. Esa Pekkala Kemin Ekoasemalta kertoi, miten muun muassa heidän keräämänsä paperi viedään edelleen hyötykäyttöön Kaipolaan, Mänttään ja Nokialle ja käsitelty puu energiatuotantoon.

-97 prosenttia keräysmateriaalista menee edelleen kiertoon ja loput, kuten esimerkiksi mineraalivillat joutuvat kaatopaikalle.

 

 

 

Kiertotalouden koulutustilaisuudessa Torniossa oli asian äärellä runsaasti kiinnostuneita.

Kiertotalouden koulutustilaisuudessa Torniossa oli asian äärellä runsaasti kiinnostuneita.