Janne Kuoppala tietää, että historiallisen museon vanhimmat koulutaulut ovat 1800-luvun lopulta. Koulumiljöön ja Kuoppalan taustalla näkyy aika ennen maailman avautumista. Se maailma oli hyvin suppea ja koulutaulujen kuvaamat ihmiset olivat pääasiassa miehiä ja hyvinkin nykyajattelun vastaisesti rasistisia.
Janne Kuoppala tietää, että historiallisen museon vanhimmat koulutaulut ovat 1800-luvun lopulta. Koulumiljöön ja Kuoppalan taustalla näkyy aika ennen maailman avautumista. Se maailma oli hyvin suppea ja koulutaulujen kuvaamat ihmiset olivat pääasiassa miehiä ja hyvinkin nykyajattelun vastaisesti rasistisia.

20.02.2018 | 08:52 | 0

Koulutaulujen menneisyys kertoo kapeasta ikkunasta maailmaan

Kemin historiallinen museo kokosi koulutaulut näyttelyksi

 

Juttu ja kuvat Maaret Mattila

 

 

Sata vuotta sitten televisiota saati tietoverkkoja ei vielä ollut ja koulujen oppikirjoissa oli hyvin vähän kuvia. Ulkomailla matkustelu oli harvinaista, joten tavalliselle ihmiselle jäi maailmasta vaatimaton kuva. Koululuokkien opetustauluilla oli suuri merkitys, millaisena muu maailma näyttäytyi suomalaislapsille. Opetustaulujen tärkeä piirre oli niiden havainnollisuus ja ne olivat usein hyvin yksityiskohtaisesti piirrettyjä.

 

Ensimmäisiä koulutauluja maalasivat muun muassa ranskalaiset, saksalaiset ja norjalaiset, kunnes Suomessa havahduttiin 1900-luvun alussa huomaamaan, kuinka meikäläinen flora ja fauna poikkeavat muusta Euroopasta ja Werner Söderström Oy aloitti ensimmäisenä kotimaisen tuotannon. Myös tuttu Valistus eli Kansanopettajain Osakeyhtiö teetti oman osansa tauluista.

 

 

Kotimaisista maalareista voisi mainita Matti Karppasen, joka oli ammatiltaan taidemaalari ja eläintentäyttäjä. Hänen kasvinsa ja eläimensä ovat hyvin suomalaisia ja entisajan koulukkaille tuttuja. Myös esimerkiksi Hugo Simbergin ja Albert Edelfeltin taidetta jäljennettiin koulutauluihin. Osa aikansa matrikkelitaiteilijoista maalasi myös itse koulutauluja saadakseen lisäansioita.

 

 

Opetustauluja ei vuosikymmenien varsilla juuri päivitetty. 1900-luvun alun opetustaulut antoivat oppilaille senaikaisen uskottavan maailmankuvan. Vielä yli 50 vuotta myöhemmin kuvat olivat osa historian- ja uskonnonopetusta sekä luonnon- ja maantieteitä. Yhteiskunnan, ajattelutavan ja koulutusjärjestelmän muutokset lopettivat koulutaulujen aktiivisen käytön kouluissa 1960-luvulla. Nykyään opetustaulut ovat suosittu keräilykohde. Tauluja on enää hyvin vähän markkinoilla, koska ne viedään käsistä heti kirpputoreilta, huutokaupoista ja antiikkiliikkeistä.

 

 

Näyttelymestari Janne Kuoppala kertoo, että sadoista varastoiduista koulutauluista koottu näyttely pohjaa Kemin koululaitoksen 140-juhlavuoteen. Kansakoululaitos aloitti Kemissä vuoden 1878 lokakuussa Matti Niemelän omistamassa talossa nykyisin Meripuistokadun ja Urheilukadun kulmauksessa
– Kemin historiallinen museo on koonnut kokoelmistaan kattavan koulutaulunäyttelyn museon vaihtuvien näyttelyiden tilaan.

 

 

Koulutauluja on olemassa kaiken kaikkiaan satoja ja ne ovat kaikki kemiläisten koulujen peruja.
Näyttely on avoinna 25.2. saakka. Historialliseen museoon on vapaa pääsy.

 

 

Albert Edelfeltin maalaama historian oppitunteihin liittyvä kuva, jossa Kaarle Herttua vetää Klaus Flemingiä parrasta.

Albert Edelfeltin maalaama historian oppitunteihin liittyvä kuva, jossa Kaarle Herttua vetää Klaus Flemingiä parrasta.