Alttarin oikealla puolella on Lapin kirkkojen ainoa aatelisvaakuna. Se on Torniossa vuonna 1694 kuolleen majuri Aleksander Ferdinand von Sackenin, Länsi-Pohjan rykmentin komentajan hautausvaakuna. Hänet on haudattu kirkon lattian alle, kuten monet torniolaisetkin. Useat vainajat ovat muumioituneet ja säilyneet erittäin hyvin. Vuoden 1818 jälkeen ei kirkkoon ole saanut enää haudata.

25.07.2019 | 07:05 | 0

Kuningatar Hedvig Eleonoran kunniaksi nimetty harvinainen kirkko komistaa Suensaaren kirkonmäkeä

 

Tornio

Juttu ja kuvat: Maaret Mattila

Tornion ensimmäinen kirkko tuhoutui salamaniskusta syttyneessä tulipalossa vuonna 1682. Vanhin maininta kirkollisesta toiminnasta Torniossa on 1300 – luvun alusta.

Silloin Upsalan piispa Hemminki vieraili täällä kastaen lappalaisia sekä karjalaisia suuressa vesiammeessa. Tornio sai kaupunkioikeudet 1621, ja sen ensimmäinen kirkko vihittiin 1647. Salaman sytyttämä tulipalo tuhosi kuitenkin tämän kirkon heinäkuussa 1682. Sieltä saatiin pelastetuksi vain hopeinen kannu ja öylättiastia sekä veistos, joka kuvaa Jeesusta ristillä, Mariaa sekä Maria Magdaleenaa. Veistos on nykyisen kirkon sakaristossa.

 

 

Uuden kirkon rakentaminen käynnistettiin vuonna 1684. Kirkko ja tapuli ovat liminkalaisen, Ängeslevän kylästä kotoisin olleen Matti Joosepinpoika Härmän johdolla rakennetut. Kirkon paikan valitsi Länsi-Pohjan maaherra Hans Kruse. Härmän palkkio oli 150 talaria kuparirahana.

 

Kuningatar Hedvig Eleonoralle, omaa sukua of Holstein-Gottorpille ja kuningas Kustaa X puolisolle omistettu kirkko, jonka kaima sijaitsee Tukholman Östermalmilla, otettiin käyttöön vuonna 1686. Rakennus edustaa pohjalaismallisten puukirkkojen perinteitä. Tornion kirkko on Suomen ainoa säilynyt pohjalainen kolmiparinen tukipilarikirkko. Ruotsin kuninkaan armollisella päätöksellä kirkon rakentamislupa annettiin Tukholmassa 8.12.1682. Kirkolle kerättiin kolehti koko Ruotsin valtakunnassa. Kirkon valmistuttua toimitettiin ensimmäinen jumalanpalvelus heinäkuun 11. päivänä 1684, jolloin kirkon vihki Piitimen kirkkoherra Petrus Gran.

 

Iso kello on hankittu kirkon varoilla vuonna 1687 ja pienempi kauppias ja raatimies Henrik Eerikinpojan myötävaikutuksella. Kirkon ja kauppiaan lisäksi avustuksia antoi myös kirkkoherra Gabriel Tuderus vaimonsa Brita Olavintyttären suostumuksella. Tornion kirkon sisustus edustaa 1600-luvun barokkia ja sitä voidaan pitää myös yhtenä maamme kauneimpana aikakautensa edustajana. Vuoden 1700 molemmin puolin aikaansaadun kiinteän sisustuksen erikoisuuksiin kuuluvat komean saarnastuolin ohella sen viereisen ikkunan ja sakariston oven runsaat kehystykset, kuoriaitaus pyramideineen ja ristikkoportteineen.

 

 

Kokonaisuuteen kuuluu runkohuoneen ohella, sakaristo pohjoispuolella ja asehuone itäpuolella. Näin ryhmiteltyjä kirkkoja rakennettiin 1600-luvulla ennen kuin ristikirkkoja alettiin pystyttää.

Ruotsin kuningas Kaarle XI vieraili Torniossa kesäkuun puolivälissä vuonna 1694 katsomassa keskiyön aurinkoa, jota oli tarkoitus seurata kirkon tornista. Hieman ennen keskiyötä auringon eteen purjehti röyhkeä pilvi. Kuningas aikoi palata tänne seuraavana vuonna, ja sitä varten rakennettiin korkeampi torni ja torniin pyöreät “kuninkaan ikkunat”, jotta aurinko näkyisi paremmin. Monarkki kuitenkin kuoli ennen kuin ehti nähdä keskiyön auringon. Kuningas osallistui ainoaksi jääneellä käynnillään jumalanpalvelukseen loisteliaine seurueineen ja jätti kolehtiin niin suuren summan rahaa, että kirkkoherra Tuderus ei saanut saarnastuolissa sanaa suustaan.

 

 

1700-luvulla Torniossa oli vallalla väkevä hengellinen herätys.

Kaupunkilaiset kävivät kuitenkin kirkossa laiskasti, etenkin virkamiehet ja säätyläistö. Heidän juuri oli pappien mielestä pitänyt näyttää esimerkkiä rahvaalle. Vaivautuessaan kirkkoon, monet kaupunkilaiset käyttäytyivät sopimattomasti. Kirkkoon tultiin myöhässä, saarnan aikana kuljeskeltiin, saatettiin poistua ennen kirkonmenojen loppumista, joskus jopa syötiin. Kirkon historiallinen arvo ymmärrettiin 1800-luvulla. Aika ajoin toistuneet korjaukset ravistelivat kovin seurakunnan taloutta.

 

 

Vuonna 1876 kirkon ja tapulin korjauksiin lainattiin kaupungin kassasta 5 000 markkaa.

Sen katsottiin olleen sopivaa, koska kyseessä oli tulevia sukupolvia varten tehtävä kunnostustyö ja kaupungin varoja oli siten sopiva käyttää. Kirkko maalattiin vuonna 1877 nykyisellä värillä valkoiseksi, se oli alun perin punainen.

 

 

Tämänhetkinen tilanne kirkossa on jokseenkin tuhoisa, ellei suuria saneerauksia tehdä pikapuoliin.

Seurakuntamestari Anne Hallikainen kertoo, että kirkon lattian alta on löydetty sienistöä, joka tuhoaa puustoa.

-Siellä on havaittu kaasuja myös kosteuden aiheuttamien sienistöjen lisäksi, että niiden vuoksi kirkossa saa oleskella enintään kolme tuntia kerrallaan.

-Kirkon lattian alle haudatut tulisi siirtää pois ja penkkien alustojen vettyneet puustot poistaa.

 

 

Museovirasto ei hyväksy, että vainajat siirretään muualle. Tornion seurakunta on käynyt keskusteluja kirkkoremontista ELY-keskuksen ja Museoviraston kanssa mutta asia on jäänyt vielä keskustelutasolle.

Asialla on kiire, jotta kirkkoa ei tarvitsisi sulkea kokonaan.

Tällä hetkellä kirkko on avoinna yleisölle arkisin ja sunnuntaisin pidetään jumalanpalveluksia.

Lähteet: Tornion rakennettu muisti, Tornion historia 2; Ilkka Teerijoki, Tornion kirkko ja kellotapuli: Lars Pettersson, Tornion srk.)

 

 

1700-luvun alussa valmistuneet kuoriaita, saarnastuoli sekä sen viereisen ikkunan ja sakariston oven kehykset ovat Suomen barokkipuuveistotaiteen kohokohtia. Puuseppänä toimi torniolainen Nils Jacobsson Fluur.

1700-luvun alussa valmistuneet kuoriaita, saarnastuoli sekä sen viereisen ikkunan ja sakariston oven kehykset ovat Suomen barokkipuuveistotaiteen kohokohtia. Puuseppänä toimi torniolainen Nils Jacobsson Fluur.

Tornion kirkko on rakennettu parinsadan metrin päähän vuonna 1647 vihitystä Tornion ensimmäisestä kirkosta. Vanha kirkko tuhoutui salamasta syttyneessä tulipalossa vuonna 1682. Kirkosta saatiin pelastetuksi ainoastaan hopeinen kannu, öylättiastia sekä veistos, joka kuvaa Jeesusta ristillä, Mariaa ja Maria Magdaleenaa. Veistos on nykyisen kirkon sakaristossa.

Tornion kirkko on rakennettu parinsadan metrin päähän vuonna 1647 vihitystä Tornion ensimmäisestä kirkosta. Vanha kirkko tuhoutui salamasta syttyneessä tulipalossa vuonna 1682. Kirkosta saatiin pelastetuksi ainoastaan hopeinen kannu, öylättiastia sekä veistos, joka kuvaa Jeesusta ristillä, Mariaa ja Maria Magdaleenaa. Veistos on nykyisen kirkon sakaristossa.

Sekä kirkko että kellotapuli ovat tyrnäväläisen talonpojan ja kirkonrakentajan Matti Joosepinpoika Härmän rakentamat.

Sekä kirkko että kellotapuli ovat tyrnäväläisen talonpojan ja kirkonrakentajan Matti Joosepinpoika Härmän rakentamat.