Liiton vuotuisilla kulttuuri- ja yleisurheilupäivillä on aina tavoitteena edistää mielen hyvinvointia liikkumalla, harrastamalla kulttuuria ja tapaamalla muita.

28.08.2018 | 06:51 | 0

Mielenterveydestä pitää uskaltaa puhua

Juttu ja kuvat Maaret Mattila

 

Kemi
Mielenterveyden keskusliiton vuoden suurin jäsentapahtuma kokosi Kemiin satoja osallistujia. Tarjolla oli teatteriesityksiä, työpajoja sekä yleisurheilukilpailut. Hyvän mielen lähettiläs 2018, kansanedustaja Jani Toivola ja Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka puhuivat avoimuuden tärkeydestä vaikeiden asioiden edessä
Hyvän mielen lähettiläänä Toivola on omien sanojensa mukaan saanut mahdollisuuden osallistua avoimesti keskusteluun mielenterveydestä, kohdata ihmisiä ja välittää heidän tarinoitaan eteenpäin. Myös Kemissä hän sai kuulla monien tarinoita.

 

-Tällaiset tapahtumat ovat tärkeitä siksikin, että hyvän mielenterveyden edistäminen edellyttää paitsi yhteiskunnan tukiverkkoja ja palveluja, myös ihmisten kohtaamisia, joissa jokaisella on oma arvokas tarinansa. Tärkeintä on luottaa omaan tarinaansa ja kulkea myös toisen rinnalla.

 

Mielenterveysongelmiin liittyy edelleen paljon vaikenemista ja tietämättömyyttä. Mitä enemmän on puhetta, sitä paremmin jokainen voi tulla näkyväksi ja kuulluksi.
Toivola perää uudenlaista työelämäkulttuuria, jossa vaikeista asioista ei vaieta ja jossa työ voi joustaa ihmisen elämäntilanteiden mukaan.
-Jokaisella tulisi sairastumisesta huolimatta olla mahdollisuus olla osallisena työelämässä ja yhteiskunnassa vointinsa mukaan. Myös monikulttuurisuus olisi huomioitava.

 

Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtaja Tarmo Raatikainen näkee, että tärkein tuki psyykkisen sairauden jälkeen työhön palaavalle on avoin työyhteisö ja ilmapiiri, jossa asioista on mahdollista puhua, kysyä ja näyttää tunteita. Tämä lähtee esimerkiksi hyvästä johtajuudesta.
-Työnantajapuolen pitäisi saada koulutusta, miten suhtautua esimerkiksi masennuksen jälkeen työelämään palaavaan.
Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka vahvistaa Raatikaisen puheet ja jatkaa, että avoimuus työelämän haasteissa on avainasemassa juuri työnantajapuolella.

 

Kemin tapahtumapäivien teema oli ”Kehataan Kemissä”, josta Sydänmaanlakka nappasi aiheellisesti, että kehdata ja hävetä ovatkin sanoja liki toisiaan.
-On ehkä ”trendikästä” puhua masentuneensa mutta oikeasti sairastunut häpeää, joka on sama kuin, että ei kehdata puhua ja mielestäni häpeä on nyt aikansa elänyt juttu.

 

 

Työyhteisön tuki tekisi hyvää kuntoutujalle

 

Mielenterveyden keskusliitto julkaisee joka toinen vuosi Mielenterveysbarometrin ja viime syksynä teemana oli ensimmäistä kertaa työelämä.

-Työpaikoilla halutaan tukea mielenterveysongelmia kohdanneiden työntekijöiden työkykyä. Työyhteisöjä tulee valmentaa ottamaan vastaan mielenterveysongelmien vuoksi poissa ollut työkaveri. Lisäksi töitä tulisi sopeuttaa mielenterveyskuntoutujan tilanteen mukaan. Näin toteaa selvä enemmistö mielenterveysbarometrin vastaajista.

 

Psyykkistä työkykyä tukevia käytännön toimia on toteutettu vain noin puolella työpaikoista. Tuki on useimmiten työn tauotusta, etätöitä ja lyhennettyä työaikaa, hieman harvemmin työtä helpottavien välineiden käyttöä tai työn organisoimista uudelleen. Sen sijaan työssä jaksamiseen liittyviä yleisiä työkyvyn tukitoimia on tehty yhdeksällä kymmenestä työpaikasta. Psyykkistä kuormitusta on kartoitettu ja kuormitustekijöitä on vähennetty tai poistettu noin kahdella työpaikalla kolmesta.

 

Päävastuu mielenterveyttä tukevista toimista työpaikoilla on barometrissa enemmistön mukaan esimiehellä ja työterveyshuollolla. Lisäksi työntekijän itsensä on tärkeää osallistua toimenpiteiden suunnitteluun. Noin puolella työpaikoista ei ole toteutettu psyykkistä työkykyä tukevia toimenpiteitä. Työnantajien mukaan tämä johtuu siitä, ettei tukitoimille ole tarvetta, sillä työyhteisössä ei ole kuntoutujia. Mielenterveysalan ammattilaiset puolestaan arvioivat, että työn muokkausta ei nähdä työpaikoilla hyödyllisenä tai toteutuksesta ei ole riittävästi tietoa.

 

Työpaikalla ei välttämättä haluta kertoa mielenterveysongelmista, jolloin ongelmat eivät tule työnantajan tietoon. Työpaikoilla tarvitaan rohkaisua avoimuuteen ja lisää osaamista mielenterveysongelmia kohdanneiden työntekijöiden tukemiseen. Tieto mielenterveysongelmista voi johtaa työpaikan, aseman tai arvostuksen menetykseen, tätä pelkäsi enemmistö kaikista muista vastaajista paitsi työnantajista. Heistä samaa mieltä oli noin puolet. Erittäin suuri enemmistö uskoo, että lääkkeiden, psykoterapian ja muun tuen avulla mielenterveysongelmia kohdannut voi elää normaalia elämää. Samoin valtaosan mielestä mielenterveyden järkkymisestä ei tarvitse syyttää itseään. (MM)

 

Lähde: Koostettu Mielenterveyden keskusliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön laatimasta mielenterveysbarometrista.  Vastaajina: kuntoutujat ja omaiset, työnantajat yli viiden henkilön työpaikkojen henkilöstöjohto, psykologit ja psykiatrit, 15-74-vuotiaat suomalaiset