Tornionlaakson maakuntamuseon kuvassa taustalla näkyy Tornion Pohjan Stadionin putkihyppyrimäki. Kuva on Nappulahiihdoista 23.3.1973. Kuvaaja on Reino Kainulainen.

16.05.2018 | 12:14 | 0

Muisteluja Tornion suositusta Putkimäestä

 

 

 

Juttu Anitta Koivisto

Kuvat Reino Kainulainen, Ilkka Hooli

 

Tornio

Pohjan Stadion putkihyppyrimäki oli kovassa käytössä 1960-1970 luvuilla. Siitä hypättiin mäkisuksilla, hiihtosuksilla, ”splitkeneillä” ja minisuksilla. Mäen putkistossa leikittiin putkihippaa. Aina välillä joku tipahti ja kolhuja tuli, mutta eipä niistä paljon välitetty.

Kukaan ei käyttänyt kypärää ja mäkihyppääjillä on mäkihyppykilpailuissakin tupsupipot päässä. Putkimäen mäkiennätys on ilmeisesti puolalaisen MM-hopeamitalisti Anttoni Laciakin reilun 20 metrin leiskautus. Tornion pojat hyppäsivät keskimäärin 15 metrin hyppyjä.

 

 

Torniolainen Vesa Aspegren hyppäsi myös putkimäessä ja voitti paritkin kilpailut.

-Siinä oli semmoinen jatkohyppyri keulassa ja hyppy meni aivan notkoon.

Se oli mulla jotain 16,5 metriä ja siitä tuli mäkiennätys. En tiiä rikottiinko sitä.

-Hyppäsin laina poikakarhuilla, muistelee Aspegren Tornio kuvin ja sanoin Facebook-ryhmässä.

 

 

Jorma Kurttio kuuluu myös 1960-luvun nuoriin mäkihyppääjäpoikiin, joille rakennettiin Tornion Pohjan Stadion pohjoiskaarteeseen väliaikainen putkihyppyrimäki (vuonna 1962), koska Kokkokankaan puinen hyppyrimäki oli liian suuri nuorille pojille.

-Pohjan Stadionille mentiin harvaseilta Kivirannalta. Minulla oli punaiset Järviset, niillä mie hyppäsin. Mäkisukset ostettiin Lipposen urheiluliikkeestä, joka sijaitsi Keskikadulla.

 

 

-Eino Kirjonen hyppäsi 42,5 metriä ja se meni siitä minua niin läheltä, että sen numerolappu aivan läpätti, muistelee nauraen Jorma Kurttio hetkeä, kun Kirjonen hyppäsi Kokkokankaan puumäen mäkiennätyksen.

-Eino hyppäsi avopäin. Sillä oli sellainen vaalea tukka taakse päin kammattuna.

-Silloin Täällä Torniossa kävi paljon kuuluisia mäkihyppääjiä Veikko Kankkosta myöten.

 

 

Veljekset Ilkka ja Paavo Hooli Torniosta olivat myös innokkaita hyppääjäpoikasia putkimäessä.

-Me hyppäsimme Karhu -mäkisuksilla, jotka isä osti Lipposen urheiluliikkeestä. Oli se mahtavaa aikaa, Turussa asuva Ilkka Hooli kommentoi.

Urheilumies Raimo Silvander Torniosta sanoo, että stadion kuuluu suuresti hänen elämäänsä. -Stadionin putkimäessä Tornion Pyry piti hyppysarjakilpailuja eri ikäisille.

-Olen hypännyt suksilla hyppyrimäestä ja siinä lasketeltiin myös minisuksilla ja tehtiin upeita voltteja. Pohjan Stadion oli kesää talvea kokoontumispaikka. Siellä pidettiin soittoiltojakin. Siellä soi kaiuttimista musiikkia ja kerran oli stadionilla Lasse Liemolan konsertti. Siellä kaunoluisteltiin ja musiikki soi kovaäänisistä ja siellä oli myös pikaluistelukisoja.

Stadionilla oli vuonna 1975 jääpallon MM-kisojen avausottelu Ruotsi–Neuvostoliitto ja yli 4 000 katsojaa. Se on ollut uskomaton paikka!

 

 

Helsingissä asuvaVesa Junes, myöskin Kivirannan poikia, omisti siniset Lampisen nuorisomäkisukset. -Suurin osa kuitenkin liiteli ilmapatjan päällä ”poikakarhuilla.”

-Kavereilla ei kaikilla ollut varaa mäkisuksiin, ja sitten niitä lainattiin.

-Olin 10-vuotias, kun putkihyppyrimäki valmistui. Meillähän oli Tornion pojilla, niin maalla kuin kaupungissa kaikilla omatekemät hyppyrimäet, mistä ensin hypimme. Sitten Pohjan Stadionin putkimäki ja Kokkokankaan iso puumäki olivat mäet missä hypättiin. Meillä oli kauhea innostus ja hyppääjiä oli kymmeniä ja oli myös mäkituomareita.

 

 

Tornion Pyry järjesti putkimäessä sarjahyppykisoja ja poikia oli kisassa useita kymmeniä.

-Mäkihyppääminen oli sen ajan elämysurheilua. Siitä tuli vauhtia ja tuli ilmalentoa.

-Alatornion kisat olivat sen ajan kohokohta. Niitä odotetiin ja jännitettiin. Hiihtäjiä ja hyppääjiä tuli Alatorniolle ympäri maailmaa. Kisoissa oli paljon väkeä, ensin oli hiihtoa ja sitten sunnuntaina käytiin Kokkokankaan isossa mäessä mäkihyppykisat.

 

 

Vesa Juneksella on aina mielessä Alatornion kisoihin liittyvä hauska tarina vuodelta 1962.

Tarinan mukaan Valistustalolle (vastapäätä Pohjan Stadionia) majoitettu puolalainen MM-hopeamitalisti Anttoni Laciak olisi ennen Alatornion kisoja ponkaissut Pohjan Stadionin putkimäestä yli 20 metriä.

-Neljä puolalaista tulivat iltahämärällä yöpymään Valistustalolle. Ne olivat nähneet ikkunasta, että Stadionilla hypätään ja olivat sanoneet pojille huonolla saksan kielellä, että on täällä kyllä vähän pieni mäki kilpailla, mutta kun matkat ja muut on heille maksettu, niin kyllä he kilpailevat. Miehet olivat leiskauttaneet 20 metrin hypyn. Aamulla olivat sitten lenkillä nähneet Kokkokankaan suuren mäen ja olivat tajunneet, että siellä se oikea kilpamäki onkin. -Ja ne ottivat nelosvoiton Kokkokankaalla.

 

 

Putkimäestä riitti hupia vielä 80-luvullakin.

Arveltavasti putkimäki purettiin vuonna 1982, kun stadion uusittiin.

 

 

 

-Veljeni Paavo Hooli hyppää kuvassa yhteisillä Karhu mäkisuksilla, jotka isä osti Lipposen urheiluliikkeestä. Kilpailu on menossa ja Paavolla on rinnassa lappu, missä numero 21. Vuosi taitaa olla 1962, kertoo Ilkka Hooli, joka on myös kuvan ottaja.

-Veljeni Paavo Hooli hyppää kuvassa yhteisillä Karhu mäkisuksilla, jotka isä osti Lipposen urheiluliikkeestä. Kilpailu on menossa ja Paavolla on rinnassa lappu, missä numero 21. Vuosi taitaa olla 1962, kertoo Ilkka Hooli, joka on myös kuvan ottaja.

-Kaikki eivät uskaltaneet hypätä Kokkokankaan puumäestä. Minä hyppäsin alle 12-vuotiaana huojuvasta isosta Kokkokankaan puumäestä, sanoo Vesa Junes.

-Kaikki eivät uskaltaneet hypätä Kokkokankaan puumäestä. Minä hyppäsin alle 12-vuotiaana huojuvasta isosta Kokkokankaan puumäestä, sanoo Vesa Junes.

Kuva Jorma Kurttiosta.

Kuva Jorma Kurttiosta.

Tornion Pyryn mäkihyppykisan hyppääjiä .  KUVA Lasse Ahavan arkistosta.

Tornion Pyryn mäkihyppykisan hyppääjiä . KUVA Lasse Ahavan arkistosta.