Arto Hietolahden Saab-seinältä löytyy muun muassa pienoismalleja ja omin käsin tehtyjä kelloja ja lämpömittareita.

15.03.2017 | 06:54 | 0

Saabit pyörineet matkassa kuin takiaiset

 

TORNIO

 
Torniolainen Arto Hietolahti on entisöinyt ja korjannut Saabeja jo 40 vuotta. Mies muistuttaa heti haastattelun alkajaisiksi tunnetusta lausahduksesta ”Saab on sairautta”. Tauti iski Hietolahden ollessa nuorena töissä Aineen autoliikkeessä ja siitä lähtien Saabit ovat pyörineet matkassa ”kuin takiaiset”.

Hietolahti kuuluu Suomen Saab-klubiin, joka on perustettu vuonna 1990. Kerhon perimmäinen idea on koota yhteen Saab-henkisiä ihmisiä, järjestää tapahtumia ja auttaa niin vanhojen Saabien kunnostamisessa kuin uudempien rakentelussa.
Yhdistyksessä on tällä hetkellä yli 3700 jäsentä eri puolilta Suomea, ja heidän autokantansa kattaa lähes kaikki valmistetut Saab-mallit. Valikoima alkaa 1950-luvun 92-malleista ja etenee 80-luvun Turbojen kautta aina toistaiseksi viimeisiin pienenä sarjana valmistettuihin mallivuoden 2014 autoihin.

 

 

 

Saab-klubin toiminta on hyvin tiivistä. Valtakunnallisia tapahtumia on vuosittain kolme. Helsingissä vuonna 2010 Lentokonemuseolla järjestetyillä klubin kesäpäivillä Hietolahden Saab 900 (vm. -90) valittiin Suomen kauneimmaksi Saabiksi.
Facebookin kautta Hietolahdelle on syntynyt Saab-ystävyyksiä myös eri maailmankolkista. Saab-klubin ja Facebookin kautta vaihdetaan kuulumisia, kysytään neuvoja ja annetaan ohjeita autojen entistöintiin ja korjauksiin.
–Koko systeemi on isoa perhettä. Tämä on elämäntapa, joka antaa paljon, Hietolahti tuumii.

–Autojen entisöinti on päättymätön tie – tässä ei toista päätä näy. Yhdessä autossa saattaa mennä vuosikymmen.

 

 

 

Viime kesänä Hietolahti laittoi käyttökuntoon Saab 96:n, joka oli tullut eräälle asunnonostajalle kaupan myötä. Autoa oli säilytetty ladossa, ja papereitakaan siitä ei enää ollut. Hietolahti kaivoi Saabin tiedot esiin arkistojen kätköistä. Auton kunnostus jatkuu ensi kesänä.
Mies nauttii Saabien kunnostamisesta ja korjaamisesta. Taito on kehittynyt jo niin pitkälle, että tietoja ei tarvitse enää etsiä kirjoista. Kaikki löytyy omasta päästä.
Hietolahden käsien läpi on kulkenut lukematon määrä Saabeja. Mitään lukuja hän ei uskalla kuitenkaan antaa. Osa autoista on mennyt myös purkuun, varaosiksi.

 

 

 

Arto Hietolahden Saab-harrastus ei rajoitu vain autojen kunnostamiseen. Hänen käsissään on syntynyt muun muassa ”tallikelloja” Saabin kromikapseleista, ”pillerikelloja” Saabin pienistä pölykapseleista ja saunamittareita Saabin nopeusmittareista.
Hietolahti on tehnyt kelloja myös Kuusiluodon sahan jäänteistä, meressä ajelehtivista puista. Puut mies on kuivauksen jälkeen käyttänyt useissa pellavaöljykylvyissä, minkä ansiosta puu ei halkea ja sen oma kuvio tulee esiin.

 

 

 

MATTI KOSKENRANTA

 

 

 

Vuoden 1970 Saab 96:n mittaristo on saanut Hietolahden käsissä uudet raamit, jotka on tehty merestä poimitusta puusta.

Metallista hitsattu Saab on myös Hietolahden kokoelmissa. Tekijästä ei ole tietoa.

Saab 96 vuosimallia 1977.

Tällä vuoden 1983 mallia olevalla Saab 99:llä Arto Hietolahdella on tarkoitus lähteä vappuajelulle.