Hermann Sotkajärvi kertoili Torniossa laajasti karhutietämyksestään, kuvassa kaverina karhu, jota Juha Mäkimartti käyttää karhukoirien harjoittamisessa apuna.
Hermann Sotkajärvi kertoili Torniossa laajasti karhutietämyksestään, kuvassa kaverina karhu, jota Juha Mäkimartti käyttää karhukoirien harjoittamisessa apuna.

22.03.2018 | 03:46 | 0

Satoja kohtaamisia karhujen kanssa

 

Maaret Mattila juttu ja kuvat

 

Tornio

 

Hermann Sotkajärvi on tunnettu karhumies, karhunkaataja ja ammattimetsästäjä Pohjois-Norjan Paatsjoelta. Hänellä on suuri kunnioitus tätä suurpetoa kohtaan metsien valtiaana. Ja hän on myös kaatanut 40 karhua.

-Hienoimmat kokemukset karhujen kanssa ovat kuitenkin silloin kun kuljen kameran kanssa metsissä.  Olen opetellut tulkitsemaan karhun tapoja ja olen opettanut myös koiriani ymmärtämään karhuja.

 

 

Herman Sotkajärvi on erikoistunut kokonaisvaltaisesti karhuihin ja niiden elintapoihin ja elinympäristöihin. Hän on vuosia sitten tutustunut muun muassa Britta-karhuun, josta Sotkajärvi kertoi, että on vuosia sitten nukahtanut Brittan ja sen pentujen lähistölle, seuratessaan niiden touhuja.

-Britta ja pennut olivat häipyneet, kun heräsin tunteja myöhemmin seurantapaikalta. Britta oppi jopa aikoinaan tuntemaan ääneni.

Sotkajärvellä on ollut satoja tapaamisia karhujen kanssa, eikä hän ole koskaan tuntenut itseään uhatuksi, joten se kertoo siitä, että karhu ei ole välttämättä ihmiselle vaarallinen.

Haavoittunut eläin on eri asia. Hän valistaa, että karhu voi lähteä haaskaltakin ihmistä karkuun.

 

 

Sotkajärvi on kiertänyt eläkkeelle jäämisen jälkeen kertomassa karhutarinoita ja esittelemässä kuvaamiaan karhukohtaamisia. Lähimmillään hän on ollut 90 sentin päässä karhusta.

-Minulle karhu merkitsee jotain erityistä, jotain suurta, jonka haluan välittää myös muille.

 

 

Tornion Joentalolla järjestettiin suurpetoseminaari, jonka toteutti eräalan yrittäjä Juha Mäkimartti yhteistyössä Retkitukun ja Riistalehden kanssa. Sotkajärven lisäksi kuultiin asiaa myös hylkeenmetsästyksestä. Hylkeenpyynnistä puhui kemiläinen Jouni Heinikoski.

Hän kertoi, miten ja milloin jäille voi mennä, huomioiden jään liikkeitä ja miten jäissä yövytään ja mistä hylkeet löydetään.

-Hylkeenpyynnin pariin ajauduin verenperintönä, kun isä oli kalastaja ja hylkeenpyytäjä.

Hylkeenpyynti sinnittelee vielä, mutta uusia pyytäjiä pitäisi saada mukaan.

 

 

Juha Mäkimartti näkee suurpetoseminaarin tulleen tarpeeseen.

-Suurpetojen metsästyksen kiinnostus on nousussa ja toivottavaakin. Nuoria asiasta kiinnostuneita metsästäjiä on tullut suurpetojen metsästykseen kokeneiden metsästäjien rinnalle. Kokeilen, onko tämän tyyppiselle seminaaritapahtumille kysyntää jatkossakin.

Mäkimartilla on ajatuksena järjestää tulevaisuudessa seminaarien sarja luontoon ja metsästyksen liittyvistä teemoista. Hänellä on taustalla tietotaitoa tämän tyyppisille tapahtumille.

Mäkimartti työskentelee muun muassa pohjoismaisessa supikoiraprojektissa, jonka tehtävänä on estää supikoiran leviäminen Suomen kautta muihin pohjoismaihin ja Lappiin.

 

 

 

Hylkeenpyytäjä Jouni Heinikoski ja seminaarin järjestäjä Juha Mäkimartti poseeraavat Hermann Sotkajärven kanssa, ennen luentojen alkua. Satakunta kiinnostunutta oli saapunut kuuntelemaan tarinoita ja asiaa metsästyksestä jäällä ja metsissä. Lähiaikoina kerromme lehdessä myös Jouni Heinikoskesta ja hylkeenmetsästyksestä.

Hylkeenpyytäjä Jouni Heinikoski ja seminaarin järjestäjä Juha Mäkimartti poseeraavat Hermann Sotkajärven kanssa, ennen luentojen alkua. Satakunta kiinnostunutta oli saapunut kuuntelemaan tarinoita ja asiaa metsästyksestä jäällä ja metsissä. Lähiaikoina kerromme lehdessä myös Jouni Heinikoskesta ja hylkeenmetsästyksestä.